Seinäjoen Kaupunginteatteri
Seinäjoen Kaupunginteatteri – Laadukasta teatteria kaupungin ytimessä!
Seinäjoen Kaupunginteatterissa on puolisen tusinaa ensi-iltaa vuodessa. Omien ja yhteistyöproduktioiden lisäksi teatterissa nähdään vierailunäytöksiä. Kaikkiaan esityksiä on noin 250. Teatterin näytöksissä käy vuosittain noin 55 000 katsojaa. Seinäjoen kaupunginteatterissa työskentelee liki 80 henkeä. Lukuun sisältyy niin talon vakituinen taiteellinen ja tekninen henkilökunta kuin vierailevatkin näyttelijät, ohjaajat, suunnittelijat ja muusikot.
Seinäjoen Kaupunginteatterin toimintaa ohjaavat arvot ovat: ammattitaito, laadukkuus ja jatkuva kehittyminen.
Saman katon alta löytyy teatteriravintola, josta avautuvat huikeat näkymät Alvar Aalto -keskukseen. Myös teatterirakennus on Alvar Aallon suunnittelema.
Peppi Pitkätossu
Maailman vahvin tyttö levittää elämäniloa suurella näyttämöllä keväällä 2020. Astrid Lindgrenin luoman rakastetun rämäpään esiinmarssista tulee samalla kuluneeksi 75 vuotta.
Pikkukaupunkiin ilmestyy yllättäen lapsonen, joka asettuu asumaan vanhaan huvilaan. Seuranaan hänellä on lemmikkiapina ja hevonen. Mutta missä ovat isä ja äiti?
Pepin isä seilaa maailman meriä rosvolaivan kapteenina ja äiti on enkelinä taivaassa. Oranssinpunaiset hiuksensa Peppi solmii kahdelle eri suuntaan sojottavalle letille siis ihan itse. Ja niin hän hoitaa kaiken muunkin huushollinpitonsa, aivan itse.
Nokkela luonnonlapsi käyttäytyy aikuisia kohtaan kurittomasti ja pyörittää mielensä mukaan kaikkia: kultakolikoita halajavia rosvoja, kiusankappaleita, sirkuksen voimamiestä ja viranomaisiakin. Mutta toisia lapsia ja kaikkein pienimpiä kohtaan hän on lojaali ja reilu. Tämän saavat todistaa kerta toisensa jälkeen Pepin uudet ystävät Tommi ja Annikka.
Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu on hurmaava tarina rohkeasta, itsenäisestä ja sanavalmiista tytöstä. Tuttujen Peppi-laulujen ja vauhdikkaan menon siivittämä tarina ilahduttaa koko perhettä!
Näytelmän ohjaa ohjaaja-näyttelijä-laulaja Anu Hälvä. Näytelmän leikkisän lavastuksen on suunnitellut Juho Lindström, värikkäät puvut Riikka Aurasmaa ja vauhdikkaan koreografian Jyri Numminen, tuttuja tekijöitä mm. Spamalot-musikaalista!
Musiikintäyteisessä näytelmässä kuullaan mm. Peppi-elokuvista tutut, Georg Riedelin säveltämät laulut Timo Ristilän kipparoiman livebändin säestämänä.
Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossun roolissa nähdään näyttelijä Henna Sormunen.
EVITA
Evita – musikaali naisesta, joka oli rakastettu ja vihattu, palvottu ja solvattu – todempana kuin koskaan syyskuussa 2020 Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä! Evitan roolissa Helena Rängman. Chen roolissa Marko Maunuksela.
Historiassa on harvoin ollut niin rakastettua ja vihattua henkilöä kuin Eva Duarte de Perón eli Evita (1919–1952), Argentiinan presidentin Juan Perónin puoliso. Tuomas Parkkisen ohjaama musikaali kertoo tarinan sekasortoisessa Argentiinassa tytöstä, joka lähtee ei-mistään ja kohoaa Argentiinan henkiseksi johtajaksi. Hän lupaa ottaa rikkailta ja antaa köyhille. Ristiriitaisista piirteistään huolimatta Evasta tuli jo elinaikanaan kansan silmissä pyhimys, jonka kulttiin liittyi piirteitä Jumalan äidin palvonnasta.
Musikaalissa soi Andrew Lloyd Webberin ja Tim Ricen tunnetuin musikaalinumero Don’t Cry For Me Argentina.
Rouva C
Rouva C. kertoo Minna Canthin elämästä ja näyttää, millaisista silmuista puhkeaa se Minna Canth, jonka me tunnemme: esikuva, taistelija, patsas.
Näytelmä on kuulas ja kaunis rakkaustarina. Se on kuvaus avioliitosta, joka solmittiin yksipuolisin tuntein, mutta joka kasvoi lujaksi liitoksi, ystävyydeksi ja elämänkumppanuudeksi.
Piian ja pumpulikauppiaan tytär päätyy naimisiin opettajansa kanssa ja huomaa olevansa aina raskaana. Perhe kasvaa, mutta samalla kasvaa halu tehdä kodin ulkopuolella paljon enemmän.
Minna ei ollut miehelleen helppo puoliso. Hän oli nainen, jonka mielialat aaltoilivat syvästä masennuksesta euforisiin toimeliaisuuden puuskiin.
Mies antoi vaimolleen vapauksia, jotka kuohuttivat silloista sovinnaista ja kaavoihinsa kangistunutta pikkukaupunkia. Vaimo harppoi kumisaappaissaan tekemässä hyväntekeväisyystyötä, kirjoitti lehtiartikkeleita, meuhkasi ja perusti rouvasväenyhdistyksiään.
Vaikka aika on eri, kysymys on sama: missä kulkevat yksilön rajat?